H E L L F E S T
KUSKI KIRJOITTAA:
Päiväkirjaa matkasta allekirjoittaneen (kuskin) silmistä katsottuna:
Suomi:
Johannes soitti.
Muu porukka on kuulemma alkanut valua hyvinkin paljon etuajassa kamppiin linja-autollemme joka kantaa nimeä Helmi. Luonnollisestikin viime hetkelle jätetty kamojen pakkaaminen, taksiin ja nokka kohti kamppia. Vastassa on ilmeisesti jo entuudestaan toisilleen tuttuja pitkätukkia, rouva toimitusjohtaja Minna sekä itselleen muodikkaan sarjaraiskaaja-parran kasvattanut Johannes.
Bussiin astuessani minut esitellään matkan päävastuulliseen Johnnyyn ja ensivaikutelma muusta matkaseurueesta ilmenee todeksi: Viina virtaa ja kaikilla on hauskaa. Mielessäni pyörii jo aiemmista "Johannes soitti"-reissuista tuttu "mitä vittua mä täällä taas teen?"-kysymys.
Viimeisetkin helsingistä kyytiin tulevat saapuvat pelipaikoille ja matka kohti suomen turkua alkaa. Katson parhaaksi etten änkeydy takapenkin juopottelun sekaan vaan jään etuosaan Jussin, Minnan, Johnnyn ja kuljettajamme Johanneksen turisemaan "tärkeitä". Tapoihini kuuluen jaan kanssamatkustajillemme sekä kuljettajallemme pessimistisiä ajatuksia reissun tulevista tapahtumista.
Matkanteko etenee kivuttomasti ja vain kahta stoppia myöhemmin saavumme turun satamaan jossa toinen busseistamme (Kirkana paremmin tunnettu) jo odottelee meitä. Autot käydään tankkaamassa ja paluu satamaan jossa käy ilmi että tuliliemi on maistunut osalle matkustajistamme hieman muita enemmän. Johanneksen ja toisen kuljettajamme Timpan kanssa yritämme vihjata muulle porukalle, että promillejen pois nukkuminen tuskin vaikeuttaisi laivaan pääsyä. Toisaalla Johnny kertoo erään ruotsalaisbändin jäsenten jääneen joku aika sitten Suomeen satamaan selviämään ja odottelemaan seuraavaa lauttaa.
Aamu alkaa sarastaa ja viimeisetkin hilpeän seurueemme jäsenet saapuvat ripotellen. Perusteellisen maailmanparannuksen jälkeen Minna jakaa kaikille maihinnousukortit ja eikun menoks. Eikä tästäkään ongelmitta päästy.. eräs sankari onnistui hukata korttinsa jo kymmentä minuuttia myöhemmin. Johannes ja Timppa ajavat bussit lauttaan samalla kun itse menen tutustumaan hyttiin jonka jälkeen aamupalalle. Makkarat ja lihapullat naamariin ja täksfriihin josta kuin sattumalta löytyy lauma matkalaisiamme. Pari tölkkiä nestemäistä unta ja röökikartsa tarttuu matkaan ja takaisin hyttiin. Suihku, olutta ja unta palloon.
Ruotsi:
Lautasta ulos ja menoks kohti Helsingborgia ja Malmötä. Ajo on tasaista ja kaikki tuntuvat viihtyvän vaikka meikäläinen hyppäsikin puikkoihin. Illalla sattui pieni välikohtaus kun sammunut nuori mies kohtasi paskahuussin. Kombinaationa syntyi pöntön tukkeutuminen. Kyllä siinä on mahtanu olla ruottin pojalla ihmetteleminen kun suomipoika kärrää pönttöä sikäläiseen ulkohuussiin ja jatkuvan kiroilun saattelemana alkaa pesemään/tyhjentämään matkavessaa. Sattuuhan sitä.
Toinen kaveri oksensi roskikseen. Eli molemmissa autoissa oli todella mehevät ödöörit. Tunnelma oli varsin toiveikas kuljettajien sekä matkanjohdon keskuudessa ottaen huomioon että ensimmäisenä oikeana matkapäivänä onnistutaan tukkimaan paskahuussi jne. Noh. Ruotsista selvittiin ja saavuttiin tanskaan.
Tanska:
Kaiken kaikkiaan niin turha persereikä ettei siitä tarvitse mainita mitään.
Saksa:
Lautalla Isänmaahan ja matkalla nukkuneet kalpeanaamat alkoivat jälleen hankkimaan punotusta nenän päähän nesteravinnolla. Itsekin heittäydyin villiksi ja hankin viinaksia viikonloppua varten. Lautta saapui satamaan ja minä jatkoin edelleen ajoa.
Ensimmäisenä vastaan iski kuumuus. Lauttamatkan aikana tai tanskan puolella kun ei ehtinyt paljoa valoilmiötä todistamaan. Auringonpaisteen saattelemana saavuimme läheiseen arsschlochvilleen, jossa aiheutimme hämmennystä ja paheksuntaa keskelle paikallisen Lidlin parkkipaikkaa parkkeeraamillamme autoilla sekä laumalla pahalta haisevia turisteja.
Mutta sitten se autuus alkoi.
Kyllä se on Saksa hieno maa kun vodkapullon saa ostettua vitosella ja myyjä vielä hymyilee päälle ja kiittelee kovasti. Pullo vodkaa, lavallinen jotain paikallista mehusiiderisotkua ja skumppaa mukaan. Johannes ja Timppa pisti tällä aikaa nukkuen.
Matka jatkuu reilun tunnin verran minä ja Johannes kuljettajina kunnes saavumme jollekin huoltamolle pitämään taukoa jossa meikäläinen veti silmät kiinni.
Hollanti:
Heräsin jossain kohtaa juuri ennen hollantiin saapumista ja pienen hakemisen ja heräilyn jälkeen hyppäsin taas puikkoihin rajan sillä puolen. Eikä kyllä paljoa pääse kehumaan hollannin ihmeitäkään kun kymmenen kilometrin välein on tietyö joka kestää monta kilometriä. Pikkasen alkoi vituttaa kun miljoonatta mutkaa vetää suoralla tiellä, maassa joka on melkein Forssan kokoinen.
Hollannissa sitten jäätiinkin pahasti aikataulusta jälkeen kun sikäläinen ilmeisesti Espoosta vuokralla ollut tieinsinööri oli hukannut Eindhovenin verran moottoritietä.. "tossa se vissiin oli viel viime viikolla." Ei muutakun Eindhoveniin etsimään reittiä Antwerpeniin.
Eikä kyllä pääse sikäläisiä kehumaan vieläkään, kun ei ainuttakaan tienviittaa koko laitoksessa joka viittaisi joko hakemaamme moottoritiehen saatika Antwerpeniin. Otsalohkossa sijaitseva fallos alkoi kehittyä täysin naurettavan kokoiseksi kun väännettiin sikäläisessä kaupunkimaastossa, joka on liian pieni jokaiselle renault tvingoa isommalle autolle. Lisähuumoria tietysti toi jatkuvasti juopotteleva apinalauma sikaosastolla. Jostain Johannes kuitenkin löysi oikean reitin.
Timppa nukkui pitkälti koko paskan yli.
Millonkohan Johannesta alkaa väsyttää?
Belgia:
Mitä vittua täällä tapahtuu? Joku kolari juuri siinä tunnelissa mistä meitin pitäis ajaa Brysseliin. Ja mitähän Johannes touhuu?
Hollanti:
No mitä vittua me täällä taas tehdään? Mitähän se tohtori Saari nyt ahertaa? ..Ja noi vitun tietyöt! Helmistä näköjään katkesi pätkä pakoputkea. Onneksi allekirjoittanut ehti väistää kohti kiitävän mötikän. Hienolta se vaan silti näytti hetken aikaa kun seitennelonen scania painoi miljoonaa hollannin yössä ja löi kipinää.
Belgia:
Millon me tänne taas tultiin? Antwerpenin liittymä meni äsken ohi samoin kun Meschen jonka ohi edellä mainittuun ajettiin. Täytyypi myöntää että hetken aikaa oli mennä usko edellä ajavaan Johannekseen jonka ajotavasta näkyi selvästi hillitön vitutus. Kartturinaan Johanneksellahan siis oli Johnny joka ei osaa edes henkilöautoa ajaa saatikka karttaa lukea. Johannes kuitenkin puikotti menemään Hollannin, Belgian ja Hollannin kautta Belgiaan. Ihme jätkä!
Hieman ennen Brysseliä pysähdyttiin P-paikalle jossa päätettiin nukkua muutama tunti. Johannes oli ymmärtääkseni tässä kohtaa ajanut n.vuorokauden nukkumatta.. tai jotain.
Ranska osa perjantai:
Meikäläinen jatkoi Brysselin ohi ja Belgia pääsi turha maa-listassani kakkoseksi. Ei mitään sen suurempaa mainittavaa Ranskan puolella.
Paska on kyllä tämäkin maa. Nyt kunnolla unta palloon että jaksaa vielä pätkän ajaa ennen Clit..Klip.. Hellfestiä. Sen saatanan kylän nimi on niin vaikea etten jaksa muistaa sitä.
Heräsin kesken helvetillisen rynkytyksen melkoiseen kusihätään. Ei muutakun sikaosastolle ja meidän autossa ollutta kusipurkkia etsimään, joka luonnollisestikin löytyi keskeltä ohimenneitä kusiläiskiä. Ei kiva.
Paikan päälle kuitenkin päästiin ja apinalauma pääsi riekkumaan festareille. Jotain ongelmia lippujen kanssa ilmeisesti oli mutta niistäkin selvisivät.
Timppa jätettiin autoille vahdiksi ja Johanneksen kanssa kävellen etsiskelemään jostain parkkipaikkaa busseille, joka löytyikin paikallisen supermarketin parkkialueelta. Ja kyllä oli taas patonkimaakarit ihmeissään kun kaksi bussia lyötiin parkkipaikan reunaan. Ikäänkuin näissä jotain ihmettelemistä olisi.
Minä ja Timppa ehdimme jo ottaa suojaryypyt kun Johannes alkoi jo jotain synnyttämään autojen sijainnista. Löin miehelle jekkupullon kouraan ja jo hiljeni Saarikin. Osa porukasta kävi samointein selvittelemässä leiripaikan ennen festarialueelle katoamista. Minä, Minna, Johannes ja Timppa sen sijaan jäimme nautiskelemaan ansaituista viinaksista. Siinä ei kauaa Absolut ja Jägermaister vanhentunu kun niitä alettiin siivoamaan, mutta oli siinä jano ehtiny jo tullakki. Jonkun aikaa siinä lotrattiin menemään kun minä ja Minna lähdimme tutustumaan festareihin. Jo oli taas sammakonmussuttaja suunnitellu kun itse alueelle pääseminen oli vaikeampaa ku suomessa tutkinnon hankkiminen. Mutta sinnekin selvittiin ja siellä joku brittiläinen kääpiö veti showta. Muutama lisäkalja ja katsomaan sitä itselleni järjetöntä vitutusta aiheuttavaa mötlii kryytä. Ei helvetti kun on hienoa kun jätkät vetää ylikulutettuja biisejä. Ja lieneekö ikääntymisellä vai lihomisella tekemistä sen kanssa ettei Hartwall areenan kokoisista monitoreista näkyny sekuntiakaan itse bändiä? Yliarvostettua paskaa sanon minä, mutta makunsa kaikilla. Itse kuuntelen silti mielummin nykypäivän kaupallista paskaa.
Keikan jälkeen matkalla takaisin busseille törmättiin muutamaan seurueemme jäseneen jotka oli ilmeisesti eksyny. Otettiin siinä sitten pieniä rohkaisevia, kun Johanneksen koko matkan manaamat "Suomi we love you humppa korpiklaani juokaa viinaa humppajee!" urpot löysi meidät. Kyllä siinä tuli naurettua, kun junttilauma tarjos viiniä niin paljon ku jakso juoda samalla kun ylistivä. Siinä sitten pienen juopottelun jälkeen "sjaan fransuaa" haastoi minut ja pari ryhmämme jäsentä juomakilpaan. Ja siinä sitten oikein ehdittiin venytellä ja innostua sammakoiden maihin juomisesta kun "sjaan luuk" kavereineen tuli takaisin jonkun paikallisen petankki-sovelluksen kanssa. Pian kävi pelin henki ilmi ja taas juotti fransmanni suomipoikaa. Joku petanquen ja curlingin sekoitus se oli missä heiteltiin kiekkoa pienelle laatalle. Hauskaa oli ja Suomi-Ranska-maaottelu päättyi tasalukemiin 1-1.
Ranska lauantai:
Aamulla heräilin pienessä koistisessa ja taapersin itseni seurueeseen joka oli heti aamusta asti pelin hengessä mukana. Hetken puhaltelin pitkiä ja kävin kaupassa hakemassa vähän aamupalatarviketta. Yhden kaverin kanssa hoidettiin pakollinen urpo-ostos ostamalla "Le Sabre"t molemmille. Siinä sitten istuskeltiin, grillattiin ja tissuteltiin parkkipaikan reunassa. Ja kävi siinä vähän väliä joku patonkimaakari ihmettelemässä autoja ja peukaloa näyttämässä. Vaan ei paljoa jaksanu santarmi piitata meidän touhuista, mikä itseäni hyvinkin paljon jaksoi ihmetyttää. Mitähän tapahtuisi jos yrittäisi mennä härmäläisen alepan pihaan mukana kaksi bussilastillista pahalta haisevia juoppoja ja siinä alkaisi vielä grillaamaan ja paskomaan puskiin?
Siinä koko päivän syötyäni ja ennen kaikkea juotuani onnistuin ilmeisesti saamaan auringonpistoksen ja alkuillasta meni jo valot pimeäks.
Ranska osa sunnuntai:
Nukuin pahaa oloa pois. Kävin paskalla lähipuskassa. Nukuin lisää. Oli kuulemma kivaa(?)
Ranska osa maanantai:
Aamulla lähdettiin kahdeksan aikaan puikottamaan pois patonkimaasta, Timppa ja Johannes rattien kääntäjinä. Itse jäin vielä hikoilemaan pois viimeisiäkin bakteeriviruspistospaskan rippeitä. Juuri ennen Pariisia heräsin ja menin ihmettelemään sikäläistä maisemaa. Juur yhtä kiinnostava kun menomatkallakin.
Vaihdettiin kuitenkin ajovuoroa ja tästä maasta menikin rutiinilla.
Belgia:
Tossahan se kai oli?
Hollanti:
Näköjään.. Ja tietöistä päätellen tää on hollanti. Vittu mikä maa tämäkin on. Ei mitään suurempaa tapahtumaa.
Saksa:
Saavuttiin Isänmaahan alkuillasta. Paljon paljon kilomeetrejä takana kun sattui pieni ohinavigointi. En siinä kohtaa olin hieman kysymysmerkkinä, kun omasta mielestäni oikean liittymän ohi ajettiin Johanneksen perässä ja siitä jonnekin helvetin pikkukylään. Alkoi siinä jo lievästi huvittuneisuus ja vitutus sekoittua kun vedettiin taas jollain pikkukaduilla kahdella isolla bussilla keskellä yötä. Kun sieltä vihdoin ja viimein päästiin pois pysähdyimme bussipysäkille. Syy tälle ilmeni hyvinkin pian kun herra Saari paineli autosta ulos äärivitutuksen vallassa.
Enkä ole muuten ikinä nähnyt sitä miestä niin totaalisen raivon vallassa. Hetki siinä oltiin huuli pyöreänä kunnes kävi ilmi että oikean liittymän ohi oltiin ajettu kännykkänavigaattori/googlemaps/mikälien varassa. Sama laite oli ilmeisesti meidät myöskin edellä mainittuun pikkukylään ajattanut. Tiedä häntä. Johannes rauhotteli hermojaan muutamalla tupakalla ja jälleen kaikki autoon ja kaikki näytti taas hetken siltä että matka jatkuisi.
Kohta painelee taas herra Saari autosta ulos ja tulee meidän auton ovelle. "Jatketaanko matkaa? Niin vittu minne? Ei harmainta aavistusta että minne meidän pitää mennä" Oli Johanneksen ensimmäiset sanat, mitä en suoraan sanoen olisi tämän elämän aikana uskonut kuulevani sen miehen sanovan ääneen. Siinä kohtaa meikäläinen Helmen kyytiin ja karttaa lukemaan. Hetki käydään läpi että missä kohtaa suunnilleen ollaan ja minnepäin mennään ja sitten uusi suunnitelma toteutukseen. Lopullista heittoa ei tullut kun noin puolen tuntia ja kylä osoittautui joksikin Essenin takana olleeksi suburbiaksi. Reilu tunti kuitenkin vielä ajettiin kunnes päätettiin pitää parin tunnin nukkumistauko että mieli hieman rauhoittuisi ja aurinko nousisi.
Nukuttuamme pari tuntia heräilimme hetken ja sitten se alkoi. Kirkasta oli yksi takarenkaista tyhjänä. Jee! Hetken ihmettelyn jälkeen lähdimme ajamaan varovasti toivoen että apu löytyisi pian ja niinhän se tekikin. Ei varmaan kymmentä kilometriä ajettu kun vieressä näkyi helvetin iso teollisuusalue jossa oli logistiikkakeskuksia ja mersun kuorma-automyymälä yms. Sinne siis ja kyselemään että ketkä asiassamme voisi auttaa. Pienen neuvottelun jälkeen meidät neuvottiin ajamaan n.viiden kilometrin päähän läheiseen pikkukaupunkiin Obeshauseniin,(?) jossa on rengaspaja jossa hoidetaan myös isoja autoja. Helmi päätettiin jättää tässä kohtaa Teollisuusalueelle shellin pihaan jotta liikkuminen olisi helpompaa ja Helmin matkustajat saisivat heti aamusta apua nälkään, janoon sekä vessatarpeisiin.
Kello oli noin seitsemän kun pikkukaupungin keskustaan päästiin joten mikään ei ollut vielä auki. Aikamme etsittiin kunnes oikea paikka kuitenkin löytyi. Ja tärkeimmän lisäksi myös keskiverto citymarkettia isompi kolmikerroksinen pornokauppa. Kyllä taas oltiin ihmeissämme saksalaisen tehokkuutta. Mutta takafillari oli kuitenkin vaihdettu alta aikayksikön Güntherin toimesta ja matkaa päästiin jatkamaan ilman että alkoi tulla huoli ruotsi-suomi-lauttaan ehtimisestä. Bremenin kohdalla iski jälleen pieni ihmetys kun oli nahkahousumaa jälleen tehokas. Kaikki kolme jonoa autobahnilla seisoi paikallaan.
Kun vihdoin saatiin näköyhteys tämän aiheuttajaan olisi jopa vantaan kaupungin työntekijät kateellisia. Kaksi kaistaa oli kahden kilometrin matkalta suljettu liikenteeltä koska NELJÄ miestä teki tietöitä n.sadan metrin matkalla. Kyllä oli tatti taas otsassa kun sitä katseli. Vaihdettiin siinä sitten meidän autossa kuskia kun meikäläisellä petti hermo ja Timppakin jo halusi ratin taa. Hetken aikaa luin kirjaa kunnes jälleen iski probleemaa. Muutaman kilometriä ennen Saksa-Tanska välistä lauttaa iski eteemme eniten pelätty: Saksan Polizei. Taustatarinaa valottaakseni kerron että viimeksi kun polizei pysäytti Helmen, siinä meni toista viikkoa saksalaisen katsastuskeskuksen pihassa että auto olisi myös tehokkaan saksan leimaama ja hyväksymä.
No mutta. Ajoimme polizein perässä levähdyspaikalle jossa kaksi erittäin tympeän näköistä miestä rupesi tutkiskelemaan autoja. Ja kohta jo toinen heistä meni Johanneksen luo ja toinen tuli meidän ovellemme jolkottamaan kuutten taagia. Meikäläinen siinä kohtaa sitten Timpan avuksi koska Timppa ei kieliä pahemmin puhu. Sprekken sii inglishiä kehiin ja polizein kanssa vääntämään. Olivat kuulemma jo Hamburgista asti seuranneet meitä radiolla. Ottivat kaikkien passit ja meidän autosta kiekot. Siinä muuten hiukka alkoi huolestuttaa kun tiesin että ajoaikalakeja oli "hiukka" rikottu. Ja eikä aikaakaan kun mustalla mersulla tuli kaksi naispoliisia paikalle, jolloin tiedettiin ettei tästä selvittäisi helpolla. Johannes syyniin että onko hän ottanut huumeita ja pian myös Timppa. Itse painelin perässä ja tässä kohtaa aloinkin jo epäillä että polizei piti minua vain tulkkina eikä kolmantena kuskina. Perus kysymykset "oletko ottanut huumeita tai viinaa? Suostutko yksinkertaisiin testeihin?" alta pois ja itse asiaan. Sormi löysi kuitenkin nenän jne. Ja juuri kun alkoi tuntua siltä että kaikki menisi hyvin kurvasi paikalle kaksi tullin maijaa. Neljän ukon voimin tutkivat ensin Helmen.
Tässä kohtaa silti suurimpana pelkona oli sakot ajoaikalakien rikkomisesta. Sitten se riemu jatkui meidän autollemme. En ollut seurannut suuremmin mitä toiselle autolle tai sen väelle tehtiin joten kaikki oli uutta ja hienoa. Ensin tietysti porukka ulos bussista, riviin auton viereen ja taskut tyhjäksi joka ukolla. Ensin tutkivat ettei kenenkään tavaroissa ollut mitään ihmeellistä ja perus tarkastus itse ukoille. Ja ai että meni jätkillä ilmeet valkoisiksi kun tullijätkät veti siniset kumihanskat käteensä!
Ajatus Güntherin tunkeutumisesta rektumiin jäi aiheettomaksi kun sedät kysyivät lupaa tutkia auton. Luvan saatuaan herrat alkoivat tutkia bussin sisätiloja hengitystään pidättäen. Oli ilmeisesti naturelli suomalainen hiki turhankin härski tullin edustajille. Hetken pyörivät auton sisällä ja tutkivat stögigkset ja mahdolliset paikat mihin huumehia voisi jemmata samalla kun hämmästelivät hyvää makuamme viinaksien suhteen. Skumppa, valkoviini ja Laphroaig ei ilmeisesti ollut se mitä herrat odottivat. Takaosaan eivät herrat kuitenkaan uskaltautuneet sen ollessa pahimman ödöörin lähteenä, vaan kiittelivät ja totesivat kaiken olevan kunnossa.
Hetken aikaa siinä vielä polizeit keskustelivat keskenään jotain ja alkoivat jakaa passeja molemmille ryhmille takaisin. Edelleenkään kukaan ei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta minua kohtaan. Ei edes sen vertaa että olisi kysynyt minulta onko matkassa huumeita tai muuta kiellettyä. Täytynee seuraavan kerran työntää "tulkille" kaikki mahdolliset huumeet, räjähteet ja aseet kun eivät kerta tulkkia tutki. Mutta reilun tunnin syynäyksen jälkeen hieman masentuneen näköiset polizeit toivottivat hyvää matkaa ja kiitteli yhteistyöstä. Helpotus oli hirvittävä kun ainoa mitä saatiin oli muistutus siitä että kuuden tunnin välein on lain mukaan pidettävä pidempi tauko. Matkaa päästiin jatkamaan ja kuin luojan lahjana ehdimme juuri lähtevään tanskan lauttaan.
Aikataulussa oltiin juuri ja juuri, mutta helpommalla olisi voinut kyllä Saksasta selvitä.
Tanska:
Nukuin koko paskan läpi joten eipä vissiin mitään mainittavaa. Heräsin kaksi tuntia sen jälkeen kun olimme päässeet Saksa-Tanska-lautasta ulos. Sijainti oli Tanskan ja Ruotsin välinen silta. Ei siis kovin mainittava maa tuo Tanska.. Peltoja ja Legoland ja siinä kaikki.
Ruotsi:
Turnauskestävyys ilmeisesti alkoi olla lopussa seurueellamme kun ei kukaan meidän bussissa jaksanut erityisemmin ryypiskellä. Yön läpi ajettiin ruottin läpi ja aamulla viiden jälkeen purettiin matkustajamme Tukholman satamaan. Hetken aikaa istuttuamme löytyikin sitten Kirkan takaosasta syy erikoisvahvaan paskan hajuun. Sinnehän oli joku sitten vääntänyt pikku pökäleen. Kyllä se vaan jaksoi meikäläistä naurattaa kun mietti miten jätkät on nukkunu samassa tilassa ties kuinka pitkään eivätkä ole moista aiemmin huomanneet. Ja ennen kaikkea mietitytti että kuinka kännissä jonkun on täytynyt olla että on onnistunut paskantamaan sängyn alle?
Sitähän sitten aikamme naurettua työnnettiin bussit lauttaan sisään ja ihmettelemään Isabellan sisältöä. Vähän nestemäistä unta ja välikuolemat ennen saunaan menoa. Ja kyllä muuten tekikin hyvää päästä peseytymään viikon hikoilun jälkeen. Olisihan siellä festarialueellakin päässyt suihkuun mutta muutenkin peeniskatteudesta kärsivä meikäläinen ei löytänyt sisimmästään rohkeutta lähteä jääkylmän suihkun alle kärvistelemään. Ja menihän se reissu noinkin.
Lauttamatkan jälkeen kiitokset ja hyvästit Suomen turkuun jääville ja loppulasti Kirkan kyytiin ja matka kohti Helsinkiä ja kotia.
Helmikiin saatiin katkennut naftansyöttöputki vaihdettua torstaiaamuna ja sekin takaisin Tuusulaan hallille. Loppu hyvin ja kaikki hyvin. Autot ja kuljettajat kestivät moitteetta viikon ja n.5000 kilometrin reissun Ranskan Clissoniin ja takaisin. Vaan kyllä välillä kävi jano.
Kiitokset kaikille
***
BUSSIPUPU KIRJOITTAA:
Noniin, reissu on sitten tehty!
Menomatkan tauot, monen kymmenen kilometrin pituiset tietyöt ja Brysselissä eksyminen n. 2 h ajaksi viivästyttivät retkuettamme sen verran että myöhästyimme festarin alusta n. 5h (?) Ihmiset ottivat tämän kuitenkin varsin hyvin, joten kiitämme omasta puolestamme ja pahoittelemme aikataulujen kusahtamista. Ensi vuonna otetaan se lisäpäivä jos reissua tehdään silloin, ja miksei tehtäisi? 
Bändejä en itse jaksanut kovin katsella, taisi se grillaus ja chillaus viedä voiton useampankin päivänä, jota harrasti kyllä muutkin bussilaiset… Näin sentään Provinssissa missaamani Manowarin, sekä osaa Dream Theateria, hävettää, lauantaina en edes päässyt alueelle asti.
Festareiden vessat oli varsin mielenkiintoiset, jätinkin ne väliin ja kävin paikallisen Ronald MacDonaldin luona … mäkkärissä oli ajoittain 5 m / 1h vessajonot! Suihkut oli kuumat kuin mitkä, osalla ihmisistä täysin päinvastaiset että en tiedä oikein missä vika oli … lauantain suihkureissu vei kahdelta naisihmiseltä 2,5 – 3 h, kun istuimme 10 metrin jonossa nurmikolla ja teimme tuttavuutta muiden festarivieraiden kanssa oluen kera … jonot oli siis niin pitkät! Parhaiten suihkuihin pääsi illalla 18.00 jälkeen . . .
Muuten ensimmäinen ranskan festarini oli varsin hyvä kokemus, festarivieraiden ikäjakauma oli suurin, minkä olin koskaan eläissäni nähnyt, hipeistä punkkareihin ja gootteihin, ja sit niitä perheellisen näköisiä jotka tuli alueelle 6 patongin ja eväsrepun kanssa … heh
Alkujännityksen jälkeen reissu meni omasta näkökulmastani varsin hyvin, porukka oli erittäin mukavaa, ja toivonkin että osan kanssa pidetään yhteyttä tai ainakin törmäillään. Meidän jengi jakautui sulavasti ns. " sika-osastolla" viihtyneeseen nuorempaan porukkaan ja sitten vähän ns. vanhempaan väkeen, mutta juomia ja paskajuttuja viljeltiin molemmissa dösissä ihan yhtä paljon . . . varsin värikäs reissu kaiken puolin. Ja tästä tai koko reissusta tulleekin vielä raporttia toisen kuskimme kirjoittamana…
Paluumatkalla tuli taas viivästyksiä Saksan poliisin muodossa, sekä rikkoutuneen renkaan takia, molemmat menivät kuitenkin varsin jouhevasti, mutta tässä taas tulee lisäpäivän tarve seuraavaa reissua ajatellen. Ja lautasta ei onneksi myöhästytty, saatiin vielä hengata Tukholman satamassa 1,5h, ennen lautan lähtöä.
Olbifrusin ekaksi pitkäksi yleisöreissuksi helvetin hyvä ja ainakaan kukaan ei antanut palautetta "never again" … päinvastoin, ruvetaan tässä hiljalleen varailemaan päivämääriä ensi vuotta varten.
Bussimme ja joukkueemme herätti hilpeätä huomiota monessa paikoin, meitä luultiin mm Korpiklaaniksi, bussissa olevien tarrojen takia. Onhan se ideakin vähän järjetön lähteä kahdella keikkbussilla Euroopan halki viikonlopun festareiden takia, mutta ainakin joitakin se näyttää kiinnostavan. Jengi osasi käyttää busseja hyväkseen olohuone / makuuhuonetyyliin erittäini tehokkaasti ja yhteistyö koko porukan kesken hyvin mutkaton, kun ottaa huomioon että kukaan ei oikein tuntenut toisiaan entuudestaan. Kaikille ihmistyypeille tämmöinen matkustustyyli survival-tyyliin ei käy, mutta tosi hienoa että kun ikäjakauma on niinkin laaja kuin 16-47 v. niin YHTÄÄN ongelmaa ei henkilökemioissa tullut matkan aikana.
Nostan olematonta hattuani ja korkkaan siiderin!
Hail Manowar soturit… 
8 paikkaa jäljellä!
Hinta reissulla olisi 599e sisältäen lipun festareille (119e).
Lähtö 17.6 Helsingistä aamuyöllä, että ehtii klo.08.00 ehtivään lauttaan Turku-Tukholma.
Ajetaan Ruotsin läpi Malmöön josta ylitys Tanskaan ja ajoa Clissoniin,Ranska asti jonne saavutaan viimeistään 19.6 ajoissa niin ettei tarvitse missata yhtäkään bändiä. Takaisin lähdetään 22.6 samaa reittiä pitkin ja Helsingissa 24.6.
Bussissa on tilaa 16 ihmiselle, sängyt ja runsaasti istumatilaa ja sisällä voi nukkua koko festarin ajan.
[29.4.2009 Huom! Meillä on nyt kaksi bussia matkasuunnitelmassa, eli paikkoja on vielä!]
Mukana on aggregaatti joten mm. kännyköiden lataus ja läppärien käyttö onnistuu. Myös parit teltat ja grilli otetaan niitä tarvitseville mukaan.
Kaikilta ilmoittautuneilta peritään huhtikuun loppuun mennessä 200e joka kattaa festariliput ja alustavat lautta / ja SE – DK silta ja tullimaksut. Loppusumma pitää maksaa ennen lähtöpäivää. Tarkemmat maksupäivät kerrotaan ilmoittautuneille. Festariliput jaetaan bussissa reissun aikana.
Ilmoittautumiset Nurmi_Johnny@EIspammia.hotmail.com
Yhteistyössä: www.krk-gigs.net & www.olbifrus.com
Matkaan sovelletaan yleisiä valmismatkaehtoja jotka löytyvät esim täältä.
Olbifrus dot com 
You must be logged in to post a comment.